Prahan kirjeenvaihtaja ilmoittautuu

Minä täällä hei. Puola oli hyvä, ja nyt meikkis on Prahassa ja madonreikä paikalliseen langattomaan cybernaaliavaruuteen on auennut. Kaikki on hyvin. Vielä en ole hyppäämässä ikkunasta asuntolaolosuhteiden takia, mutta tsäänssit on hyvät. Kahdeksas kerros on ilmeisesti kohtaloni, mutta olen tyytyväinen. Ja kyllä, on täällä hissi. Huoneeni jaan slovakialaisen tytön kanssa, joka on ainakin tähän asti ollut kovin mukava.

Tänään on kansallinen vapaapäivä, ja oon juhlistanut sitä ottamalla aika rennosti. Aamulla kävin juoksemassa itselleni uitettu koira -luukin rankkasateessa läheisessä metsä-puistossa, sen jälkeen oon vaan löffännyt ja tehnyt pienen ekskursion ainaauki-Tescolle hakemaan jotain tarpeellisuuksia, kuten esimerkiksi kynttilöitä ja pienen huonekasvin. Gemütlichkeit, jaaa-aa.

Juuri juttelin muutamien tyyppien kanssa meidän kerroksessa, ja illalle on ehkä jotain suunnitelmia. En ehkä jaksaisi keskustaan rullata raitiovaunulla, ja tuossa lähelläkin on jonkinlainen pikkupubi, jonka löysin juoksuretkelläni. Ehkä tutustumisen arvoinen, mutta kattoo nyt, mitä ihmiset meinaa.

Uusi osoite ja puhelinnumero on saatavilla ystävällismielisille tovereille, koska kaikki pienet lahjat ja yllätykset on tietysti aina tervetulleita. Että vinkvink vaan, ehh.

Kuittaan täältä tähän.

Hälsningar från Åbo

Viimeinen Suomi-panoraama on tallentunut visuospatiaaliseen muistijärjestelmään kalliolta kera siskon, teen ja suklaakaakun. Kylmä tuuli ajoi porsaat kotiin.

Pian matka jatkuu Tukholma-Krakovaan, loppusijoituspaikka Praha vastaanottaa meidät ennen kuun vaihdetta.

Moi moi, ihmiset. Pitäkää itsestänne huolta.