Vihaan ehkä puolia kursseista, joita valitsin kevääksi. Saa arvata kahesti, jatkanko niitä. Nii-i. Ehkä mieluummin keksin jotain muuta tekemistä.
Mikään ei ole kivaa. Liikaa asioita, joille tekisi mieli vaan näyttää persettä. Olisin kamalan mielelläni edes vähän onnellisempi, mutta ku ei nyt vaan suju. Unohdin nousta katsomaan kuunpimennystäkin. Ja nukkumisen pitäisi olla kivaa, mutta öisin näen painajaisia, joissa päitä putoilee. Voi ihana elämä.
Kuka lähtee huomenna Lucernaan unohtamaan maailman? Vielä ehtisi aamukoneeseen.
Tarvitsisin nyt vähän jonkinsortin sympatiaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Teetä ja sympatiaa!
Tarjolla myös uunituoreita sämpylöitä, joita paistaessa yön pimeinä tunteina sain palovamman, jota hoidin kansanperinteen mukaisesti hunajalla, josta jäi kähmää näppikseen. Ei ole enää edes ilahduttava yllätys, ettei aina käy flaksi.
Oisin valonnopeudella siellä harrastelemassa viinin ja kaljan voimin filosofiaa, ellei yliopisto instituutiona olisi niin innostunut rajoittamaan miun fyysistä sijaintia ja rajaamaan sen tiettyihin kellonaikoihin sidottuihin paikkoihin.
Edellä mainittujen sadististen määräysten noudattaminen ei oo koskaan ollu miun ehdoton vahvuus ja seurauksena aloitetut kurssitkaan (ja monethan on henkisen kipupisteen tullessa vastaan hylättävä jo ennen alkua) uhkaa ikuisesti pysyä suorittamattomina, kun myös poissaoloon käytettyä laatuaikaa kirjataan liikaa ylös. Suoritusten puuttuessa miun ylläpito koetaan kohta tarpeettomaksi ja elämänvirran 4.päivän tulva ehtyy.
Näyttäkäämme persettä siis kykyjemme ja rohkeutemme mukaan sekä huutakaamme pullaa!
Ja miulla on edelleen siulle elämänviisauksia ja rohkaisevia sanoja koottuna postikortille, jota en edellisten lähetysten bumerangi-efektin takia uskalla lähettää ennen kuin oon oikeilla jäljillä osoitteen suhteen. Sen kortin sijainti on toistaiseksi tosin taas jokseenkin tuntematon, mut ongelma ratkeaisi kyllä nopeastikin ja voisin postittaa sen yhdessä "Kesäterveiset Oulusta"-kortin kanssa maailman tuuliin.
Bumerangiefekti on ehkä ns. Tokmanni-ilmiötäkin vittumaisempi.
Harmi ettei Kaarlen yliopisto tarjoa erasmus-opiskelijoille Pyöräilyn sivuainekokonaisuutta. Löysin juuri kurssiesitteen kyseisestä opinalasta, ja ehdottomasti haluaisin laajentaa osaamistani fysiologiasta ja globaalista liikkuvuudesta. Onnistuisikohan etäopinnot?
Vuokraemäntä oli lähettäny kämppiksille jotain savumerkinkaltaista ja ilmaissu tulevansa ensi kuun yhdeksäntenä ottamaan kontrollin residenssistä. Ei nyt ihan tiedetä, että tarkottaako se sitä, että äijä on kohta koditon. Jos näin on, uuden asumuksen ensisijaisiin valintakriteereihin kuuluu ehdottomasti postilaatikko.
GORE TEX - uhka vai mahdollisuus?
Lähetä kommentti