keskiviikko 7. toukokuuta 2008

Tammela, toinen kotini.

Poden kaukokaipuuta, enkä mitään epämääräistä sellaista. Tällä kaipuulla on kohde, ja se on Tammela.

Tammelassa yhdistyy sinisten kaakeleiden, pumpattavan ilmapatjan ja kolmen L:n säännön muodostaman pyhän kolmiyhteyden suloinen harmonia. Tammelassa ei olla talvisin kasvissyöjiä, etenkään aamuyön tunteina, koska kasvimaat on jäässä. Pehmisti on kylmää ja kinuski kuumaa. Tammelassa hengaillaan, ja eilisen köynät poistaa doppeldusch. Tammelassa ollaan skarppina kytiksellä. Tammelassa Vesakin tajuu. Tammelassa kaikkien nimi alkaa J:llä, paitsi Kustaan. Kustaan nimi alkaa koolla, mutta eihän koolla ole väliä. Onko?

Tammelan suunnalta hän saapui, Nekalan sijaan olisi pitänyt neuvoa tie takaisin. Hankkijamies kiittää silti.


"Se sun kaveri, eikös se asukin Tammelassa?"

--

"I was looking for you yesterday..."

"Yes I heard"

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä tuo TAMMELA! :DDD

Leenukka kirjoitti...

Tammela, unelmieni sielunmaisema.

Ajatus Tammelasta on tässä hetkessä ehkä maailman paras paikka.