Kirjoitan tata jossain hamarassa nettikaffelassa.
Ensimmainen ja toinen paiva on opiskelun osalta selatetty. Osaan jo melkein sujuvasti esitella itseni, ja tervehtia iloisella 'ahoj cesky' huudahduksella, joka ei sinansa tarkoita mitaan, mutta pelastaa tilanteen kuin tilanteen. Samoin kuin likaisten hiusten hohtama autenttinen mina. Matkatavarat eivat osanneet samaan koneeseen miun kanssa ja tuli paivan myohassa. Sinansa olisin mielellani saanut ne heti ensimmaisena iltana mukaani kentalta, mutta eihan ilmaisessa majapaikkaan kuljetuksessakaan mitaan vikaa ole.
Ensimmaiset paivat vieraassa maassa on aina vahan jannittavia. Ruoka ensinnakin, kiireessa ostellessa tarttuu lahinna tunnistettaviin elintarvikkeisiin, erityista aikaa tai halua ei ole viela ollut eksperimentointiin. Eika juuri ruokahaluakaan, ilma on melko kuuma. Tanaan kavimme tosin aivan alykkaassa tsekkilaisessa keittiossa, jossa saa itse valita annoksensa buffet-tyyppisesti. Ehdottomasti visiitin arvoinen paikka toistekin.
Eilisiltana tapasin lyhyesti toveri Pekan seurueineen ja sain mm. nahda Pekan ikuistettuna valokuviin, mika on harvinaista. Mutta kylla se nakojaan tarttuu kuitenkin pikseleihin. Selvisin myos neljan minuutin turvin tarkastusmaksulta: lippukyylat pysaytti minut Muzeumin asemalla klo 20.31, jolloin olin onnellinen siita, etta olin onnistunut asettumaan juuri hyvaan valiin tram- ja metroyhteyksineni, silla 24h-lippuni leimasin sunnuntai-iltana lentokentalta lahdettaessa klo 20.35. Lipuntarkastaja katsoo kelloaan ja pudistelee vahan myhaillen paataan. Hilppaisen siita hymyillen pois: joskus kay jopa flaksi. Jostain luin, etta harvemmin lipuukyylat taalla edes tekee toitaan, mutta miun kohdalle ne tietty sattui heti ensimmaisena paivana. Loppureissun ajaksi lippuhuoletkin on historiaa, tanaan pitkallisen paikasta toiseen juoksun jalkeen saimme kuin saimmekin paikallista valuuttaa (korunoita, ei oravannahkoja) vastaan vaihdettua opiskelijahintaiset kuukausikortit. 250 kc, mika tekee euroissa opaut 8. Ei yhtaan hullu hinta.
Ehka nyt jatkan seikkailua. Huomenna lissaa. Moi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Bob! Hienoa, olet nyt siellä. Minun piti laittaa sinulle mailia kun kuu vaihtuu, mutta kukaan ei kertonut, että se vaihtui jo. Tänään oli kaunis aurinkokesäpäivä ja radiosta soi PMMP:n kesäkaverit. "En muista teidän sukunimiä, voiko silloin sanoa "ystävä"? Sinä olet sellainen, ole siinä lähellä, ota mua kädestä, sinä ymmärrät minua." Toivottavasti sulla on upeata siellä. Nähdään syyskuussa, ystävä hyvä! -TG
TG! Loysit tanne! _0/
Miulla on soinu sama veisu paassa jo pitkaan.
Ps. Huomaa tervehdysheilutushymion kunnioitettavan kokoinen paa. Se oon kato mie.
Lähetä kommentti