skip to main |
skip to sidebar
Sinikka, farmarin sukua
Uudet farkut ansaitsee ihan oman postauksensa. Ne nimittäin löytyi, vähän yllättäen mutta ennakkoluulottomasti H&M:n lastenosastolta (!!!). Nomut, kuitenkin kokoa 170/+14yrs, ja olinhan mie neljäntoista vanhana tätä kokoluokkaa, että ei sen suurempia ikä- tai kokokriisejä. Vyötärö on hyvä, ei ihan hullun matala, ja lahkeet just nappimittaiset ja -levyiset. Stretchiä, jeah. Vähän semmottist seiskytluvun tuulahdusta tuo päälleommellut taskut eessuntaassun ja ulkosivusauman tikkaus. Suloisinta on ehkä kuitenkin pesuohjelapun kanssa samaan nippuun ommeltu 'name'-lippunen, jossa on tyhjä viiva nimeä varten.
Näitten nimi on Sinikka, mietin kyllä myös Ritvaa. Virallista kastetilaisuutta ei ole vielä pidetty, mutta ehkä ennen pitkää A) kävelen sateessa, B) lasken alleni tai C) roiskutan viintä reisille. Siinä se samalla hoituu.
On ne oikeasti vähän sinisemmät, salamaton kuva hieman vääristää.
On ne oikeasti vähän sinisemmät, salamaton kuva hieman vääristää.
2 kommenttia:
Sinikat näyttää kyll aika vaaleilta mutta ei se mitään. Olisitkohan löytänyt äitis kaapista vastaavat housut, äiteil saattaa nimittäin olla kaapeiss vaikk mitä. Mihin meet "korkkaamaan" Sinikat?
Mitkä tossut sull on jalass.
Äitin kaappi on nyt vähän kaukana, ja sitä paitsi Sinikoissa on retsiä. Villillä 70-luvulla kaikki oli tiukkaa denimiä, mikä on vähän epämukavaa, jos nyt sattuu lyömään vaikka vetoa siitä, että saako venytettyä spagaatin ja sattuu olemaan Sinikat jalassa. Ihan vaan noin niinku esimerkkinä.
Ei oo vielä suunnitelmaa korkkailuja varten, tänään Sinikat pääsee ehkä elokuviin. Vaan toisaalta, Sinikkaa ei ehkä hevillä korkata, se on Sinikka joka korkkaa.
Ne on sukat. Sitä viehättävää mallia, joissa varsi on liian kireä ja sukkaosa muodoton pussi.
Lähetä kommentti